Toiminimellä laskutus: se lasku, joka ylittää 20 000 euroa

Remonttiyrittäjä laskuttaa toiminimellä. Tammikuun alussa edellisen kalenterivuoden liikevaihto on 12 400 euroa, siis alle rajan, eikä hän ole arvonlisäverovelvollinen. Syyskuun toisena päivänä kuluvan vuoden laskut ovat yhteensä 19 400 euroa. Seuraavana päivänä hän lähettää 2 600 euron laskun — ja siitä laskusta 2 000 euroa on arvonlisäverollista ja 600 euroa ei. Verovelvollisuus ei ala vuoden alusta eikä seuraavan kuun alusta, vaan siitä hetkestä, jona raja ylittyy.

Nämä kolme päivämäärää ovat koko toiminimen laskutusvuosi tiivistettynä. Alla ne käydään järjestyksessä läpi, ja jokaisen kohdalla sanotaan, mikä muuttuu.

Raja katsotaan kahdelta kalenterivuodelta, ei yhdeltä

Arvonlisäverolain 3 § kuuluu 1.1.2025 alkaen näin:

„Myyjä ei ole verovelvollinen, jos kuluvan kalenterivuoden ja sitä edeltäneen kalenterivuoden liikevaihto on enintään 20 000 euroa."

Kaksi asiaa jää tästä helposti huomaamatta, ja molemmat maksavat rahaa.

Ensinnäkin edellinen vuosi ratkaisee kuluvan vuoden. Jos viime vuosi ylitti 20 000 euroa, tänä vuonna ei ole rajaa lainkaan: verovelvollisuus alkaa vuoden ensimmäisestä eurosta. Yhden hyvän vuoden jälkeen seuraava vuosi on siis verollinen alusta asti, vaikka se jäisi itsessään rajan alle.

Toiseksi raja lasketaan kalenterivuodelta, ei tilikaudelta. Toiminimi, jonka tilikausi ei ole kalenterivuosi, seuraa rajaa eri kellolla kuin kirjanpitoaan. Ennen 1.1.2025 raja oli 15 000 euroa ja se laskettiin tilikaudelta; vanhaan tapaan tehty seuranta antaa siis kaksi kertaa väärän vastauksen — väärällä summalla ja väärältä jaksolta.

Rajan ylittävä osa on verollinen, ei koko lasku eikä koko vuosi

Verohallinnon ohje sanoo alkamishetken yhdellä lauseella:

„Velvollisuus suorittaa veroa alkaa liikevaihtorajan ylittämisajankohdasta lukien."

Palataan esimerkkiin. Ennen 3.9. lähetettyä laskua vuoden liikevaihto on 19 400 euroa. Rajaan mahtuu vielä 600 euroa. Kun lasku on 2 600 euroa, siitä 600 euroa jää verottomaksi ja 2 000 euroa on verollista: yleisellä verokannalla 25,5 prosenttia arvonlisäveroa on 510 euroa.

Käytännössä se on yksi lasku ja kaksi riviä eri verokannalla, ei kahta laskua — kyse on yhdestä myynnistä yhdelle asiakkaalle. Zirkossa verokanta asetetaan riveittäin, joten sama lasku kantaa verottoman ja verollisen rivin rinnakkain. Sitä Zirko ei tee, että se seuraisi liikevaihtoasi ja kertoisi rajan lähestyvän: verottomuus on asetus, jonka yrittäjä asettaa itse, eikä ohjelma laske sitä myynneistä.

Rekisteröinti tehdään takautuvasti ylittämispäivästä. Vero on siis maksettava, vaikka ilmoitus rekisteriin lähtisi myöhässä — ja jos lasku on jo lähtenyt verottomana, vero tulee omasta katteesta, ellei asiakkaan kanssa päästä uuteen sopuun. Tästä syystä liikevaihtoa seurataan juoksevasti eikä tilinpäätöksessä.

Ja yksi kohta, joka menee usein väärin päin: rajan alapuolella käännettyä verovelvollisuutta ei sovelleta lainkaan. AVL 8 c § sulkee sen nimenomaisesti pois, jos myynti olisi 3 §:ää sovellettaessa veroton. Rakennusliikkeelle menevä lasku on siis rajan alapuolella veroton 3 §:n nojalla eikä käännetyn verovelvollisuuden nojalla — ja merkintä on eri. Ylittymispäivänä tilanne vaihtuu kerralla: samasta työstä tulee käännetyn verovelvollisuuden alainen, jos ostaja myy rakentamispalveluja muutoin kuin satunnaisesti. Rajanveto on kapeampi kuin miltä se kuulostaa: Käänteinen alv rakennusalalla: ostaja ratkaisee, ei työ.

Mitä laskussa on oltava kussakin tilanteessa

Täysi laskumerkintöjen luettelo on AVL 209 e §:ssä, ja se koskee arvonlisäverovelvollista myyjää. Rajan alapuolella oleva toiminimi jää tämän luettelon ulkopuolelle — mutta ei laskuttomaksi: kirjanpito tarvitsee tositteen ja asiakas tarvitsee asiakirjan omaa kirjanpitoaan tai verovähennystään varten.

„Verottomuuden perustetta ei tarvitse merkitä laskuun"

Tämä on lause, joka menee useimmissa laskupohjissa toisin päin. Verohallinnon laskutusohje sanoo:

„Verottomuuden perustetta ei tarvitse merkitä laskuun. Pelkkä merkintä myynnin verottomuudesta on riittävä."

Pykälän saa siis kirjoittaa näkyviin, mutta sitä ei ole pakko. Miksi se kannattaa tietää: väärä pykäläviittaus laskulla on huonompi kuin ei viittausta lainkaan. Se on oikeudellinen väite, jonka laskuttaja allekirjoittaa — ja rajan ylittymisen jälkeen vanhaan pohjaan jäänyt „veroton toiminta, AVL 3 §" on juuri sellainen väite, joka ei enää pidä paikkaansa. Pelkkä sana „veroton" vanhenee hitaammin kuin pykälä.

Kesken urakan alkava verovelvollisuus ei nosta kiinteää hintaa

Tämä on se kohta, jossa raja maksaa eniten, koska se ei näy laskulla vaan katteessa.

Kuluttajansuojalain 8 luvun 24 §:n mukaan hinta-arvion katsotaan tarkoittavan koko hintaa — työ, tarvikkeet ja arvonlisävero yhdessä — jollei toisin ole sovittu. Jos toiminimi antaa kuluttajalle hinnan keväällä ja ylittää rajan syyskuussa, vero ei siirry asiakkaalle itsestään. Se tulee omasta katteesta. Mitä 15 prosentin liikkumavara sallii ja kuka todistaa mitä, on käyty läpi erikseen: Hinta-arvio ja lisätyöt kuluttajalle: 15 prosentin katto.

Ratkaisu on yksi rivi tarjouksessa, ja se kirjoitetaan ennen kuin sitä tarvitaan. Sama rivi kannattaa olla myös silloin, kun rajan ylittyminen ei ole näköpiirissä: se maksaa nolla euroa ja säästää sen vuoden, jona tilauskanta yllättää.

Kuluttaja tarvitsee työn osuuden erikseen

Yksityisasiakkaan kotitalousvähennys lasketaan työkorvauksesta. Tarvikkeet, matkat ja kalustovuokrat eivät kuulu vähennyksen perusteeseen. Lasku, jolla lukee vain „kylpyhuoneremontti", pakottaa asiakkaan pyytämään erittelyn jälkikäteen — ja useimmiten se pyyntö tulee vasta veroilmoituksen aikaan, jolloin kohde on ollut valmis puoli vuotta.

Erittele siis työ, tarvikkeet ja matkat omille riveilleen ensimmäisellä kerralla. Vähennyksen prosentit ja enimmäismäärät on käyty läpi erikseen: Kotitalousvähennys 2026: 35 prosenttia työkorvauksesta.

Kolme riviä, jotka toiminimen laskuun kirjoitetaan

Nämä eivät ole muotoiluehdotuksia vaan valmiita rivejä. Ensimmäinen on laskulla ennen rajan ylittymistä, toinen sen jälkeen, kolmas tarjouksessa koko ajan.

Ennen rajaa, alv-rivin paikalla:

Myynti on arvonlisäveroton.

Rajan ylittävällä laskulla, summarivin alla:

Arvonlisäveroton osuus 600,00 € · Arvonlisäverollinen osuus 2 000,00 € · Alv 25,5 % 510,00 €

Tarjouksessa, hinnan alla:

Hinta on arvonlisäveroton. Jos myyjän liikevaihtoraja ylittyy ennen työn suorittamista, arvonlisävero lisätään hintaan ylittävältä osalta.

---

Tilanne 24. syyskuuta 2026. Artikkeli kuvaa voimassa olevaa oikeustilaa eikä korvaa oman kirjanpitäjän arviota yksittäisestä laskusta. Yleinen verokanta on ollut 25,5 prosenttia 1.9.2024 alkaen ja alennettu kanta laski 14:stä 13,5 prosenttiin 1.1.2026 — verokannat muuttuvat Suomessa budjettiriihen jäljessä, joten tarkista voimassa oleva kanta Verohallinnon sivulta „Arvonlisäverokannat" ennen kuin lukitset sen laskupohjaan tai tarjoukseen.

Mitä Zirko tekee: verokanta asetetaan jokaisella rivillä erikseen, joten sama lasku kantaa verottoman ja verollisen rivin rinnakkain, ja kuluttajalle työ, tarvikkeet ja matkat erottuvat omiksi riveikseen ilman käsityötä. Numerointi on juokseva, eikä annettua laskua muuteta jälkikäteen — se hyvitetään ja kirjoitetaan uudelleen. Mitä Zirko ei tee: se ei seuraa liikevaihtoasi eikä ilmoita, kun 20 000 euron raja lähestyy. Verottomuus on asetus, jonka asetat itse, ja rajan seuraaminen on sinun ja kirjanpitäjäsi työtä.