Tilaajavastuu rakennusalalla: 9 000 euroa ja kolme kuukautta

9 000 euroa ilman arvonlisäveroa. Sen alle jäävä alihankintasopimus ei käynnistä selvitysvelvollisuutta, sen yli menevä käynnistää — ja rakentamisessa selvityksiä on yksi enemmän kuin muilla aloilla.

Tilaajan selvitysvelvollisuudesta ja vastuusta ulkopuolista työvoimaa käytettäessä annetun lain (1233/2006) 4 § rajaa soveltamisalaa kahdella kynnyksellä. Lakia ei sovelleta, jos

• „vuokratun työntekijän tai työntekijöiden työskentely kestää yhteensä enintään 10 työpäivää", tai
• „alihankintasopimuksen vastikkeen arvo ilman arvonlisäveroa on alle 9 000 euroa".

Rakennusalalla laki koskee erikseen mainittuina „rakennuttajina toimiviin tilaajiin" ja „sopimusketjussa kaikkiin työturvallisuuslain tarkoitetulla yhteisellä työpaikalla työsuorituksen sisältämän kokonaisuuden tilaajina toimiviin". Se tarkoittaa, että velvollisuus seuraa ketjua alaspäin: myös aliurakoitsija, joka ottaa oman aliurakoitsijan, on tilaaja. Sama ketju synnyttää myös kuukausittaisen ilmoitusvelvollisuuden Verohallinnolle, kun yksittäisen urakkasopimuksen arvo ylittää 15 000 euroa — ks. Rakentamisilmoitukset: 15 000 euroa, kuukausittain.

Mitä on hankittava

Lain 5 §:n 1 momentti luettelee selvitykset. Rakennusalan kannalta olennaiset ovat:

1. selvitys siitä, onko yritys merkitty ennakkoperintärekisteriin ja työnantajarekisteriin sekä arvonlisäverovelvollisten rekisteriin;
2. kaupparekisteriote tai kaupparekisteristä muutoin saadut kaupparekisteriotetta vastaavat tiedot;
3. selvitys verovelasta — ettei yrityksellä ole verotustietojen julkisuudesta ja salassapidosta annetussa laissa tarkoitettua verovelkaa, taikka viranomaisen antama selvitys verovelan määrästä;
4. todistukset työntekijöiden eläkevakuutusten ottamisesta ja eläkevakuutusmaksujen suorittamisesta tai selvitys siitä, että erääntyneitä eläkevakuutusmaksuja koskeva maksusopimus on tehty.

Lisäksi 1 momentti kattaa selvityksen sovellettavasta työehtosopimuksesta tai keskeisistä työehdoista sekä selvityksen työterveyshuollon järjestämisestä.

Arvonlisäverovelvollisten rekisteriin merkitseminen on erityisen olennaista rakennusalalla, koska ostajan asema ratkaisee, kuuluuko myyntiin käännetty arvonlisäverovelvollisuus. Ks. Käänteinen alv rakennusalalla: ostaja ratkaisee, ei työ.

Rakentamisessa tulee viides: lain 5 a §:n mukaan rakentamistoimintaan liittyvällä tilaajalla on „5 §:n 1 momentissa säädetyn lisäksi oltava todistus siitä, että sopimuspuoli on ottanut tapaturmavakuutuslaissa tarkoitetun vakuutuksen".

Rakentamisessa vapautuksia on vähemmän

5 §:n 4 momentti vapauttaa tilaajan selvitysten pyytämisestä silloin, kun hänellä on perusteltu syy luottaa sopimuspuolen täyttävän lakisääteiset velvoitteensa — esimerkiksi kun sopimuspuoli on julkinen toimija tai kun sopimussuhde on ollut pitkäaikainen.

5 a §:n 1 momentti sulkee osan näistä pois rakentamisesta:

„Rakentamistoimintaan liittyvä tilaaja ei kuitenkaan vapaudu selvitysvelvollisuudesta mainitun pykälän 4 momentin 2 ja 3 kohdan perusteella eikä niissä tarkoitettuun syyhyn rinnastettavan syyn perusteella."

Käytännössä: rakennusalalla „olemme tehneet yhteistyötä vuosia" ei riitä perusteeksi jättää selvitykset hankkimatta.

Ulkomaisen sopimuspuolen osalta 5 §:n 2 momentti vaatii vastaavat tiedot sijoittautumismaan lainsäädännön mukaisella rekisteriotteella tai vastaavalla todistuksella. Ja jos ulkomainen sopimuspuoli lähettää Suomeen lähetettyjä työntekijöitä, „tilaajan on selvitettävä työntekijöiden sosiaaliturvan määräytyminen viimeistään ennen tässä laissa tarkoitetun sopimuksen mukaisen työn aloittamista". 5 a §:n 2 momentti terävöittää tämän rakentamisessa: selvitysvelvollisuuteen sisältyy „velvollisuus selvittää, että kaikilla lähetetyillä työntekijöillä on voimassa olevat todistukset työntekijöiden sosiaaliturvan määräytymisestä ennen kuin nämä aloittavat työnteon".

Kolme kuukautta, kaksitoista kuukautta, kaksi vuotta

Kolme määräaikaa, jotka kannattaa muistaa yhdessä:

Kolmen kuukauden sääntö on ehdoton: „Tämän lain nojalla esitetyt tiedot, todistukset ja selvitykset eivät saa olla kolmea kuukautta vanhempia."

Sitä vastaan rikkoo tyypillisesti hyvässä uskossa toimiva tilaaja, joka arkistoi selvitykset kerran ja käyttää samaa nippua koko vuoden.

12 kuukauden sääntö saman pykälän seuraavassa momentissa ei ole poikkeus kolmen kuukauden säännöstä vaan sen rinnalla: uusi sopimus saman kumppanin kanssa ei vaadi uutta selvityskierrosta 12 kuukauden sisällä, „ellei hänellä ole syytä epäillä, että sopimuspuolen olosuhteissa on tapahtunut tarkistamista edellyttäviä muutoksia".

Laiminlyöntimaksu

Lain 9 §: tilaaja on velvollinen maksamaan laiminlyöntimaksua, ja maksun suuruudeksi määrätään vähintään 2 000 euroa ja enintään 20 000 euroa. Korotettuna — vähintään 20 000 euroa ja enintään 65 000 euroa — maksu määrätään, jos tilaaja on rikkonut 9 §:n 1 momentin 2 tai 3 kohdassa säädettyä. Kohta 2 koskee sopimuksen tekemistä liiketoimintakiellossa olevan tahon kanssa; se käy ilmi saman pykälän vapautussäännöksestä, joka puhuu nimenomaan liiketoimintakiellosta.

Maksun suuruutta määrättäessä otetaan huomioon „selvitysvelvollisuuden rikkomisen aste, laatu ja laajuus sekä tilaajan ja tämän sopimuspuolen välisen sopimuksen arvo". Maksua alentaa tilaajan pyrkimys estää tai poistaa laiminlyönnin vaikutukset, korottaa laiminlyönnin toistuvuus ja suunnitelmallisuus.

Yksi suoja on kirjoitettu suoraan lakiin: laiminlyöntimaksua ei määrätä liiketoimintakiellon perusteella, „jos tilaaja on täyttänyt 5 tai 5 a §:n mukaisen selvitysvelvollisuuden, eikä esitetyistä tiedoista, todistuksista tai selvityksistä ole ilmennyt", että kyseinen taho on ollut liiketoimintakiellossa.

Selvitysten hankkiminen ei siis ole vain velvollisuus vaan myös suoja.

Maksun määrää päätöksellään Lupa- ja valvontavirasto, ja „oikeus antaa laiminlyöntimaksua koskeva päätös vanhentuu, jollei maksun määräämistä koskeva asia ole tullut vireille kahdessa vuodessa siitä, kun tässä laissa tarkoitettua sopimusta koskeva työ on päättynyt" (10 §).

Tilaajavastuu ei ole sama kuin veronumero

Kaksi eri asiaa, jotka menevät työmaalla usein sekaisin:

• Tilaajavastuu kohdistuu yritykseen, jonka kanssa teet sopimuksen. Se hoidetaan ennen sopimusta, asiakirjoilla, ja se vanhenee kolmessa kuukaudessa.
• Veronumero kohdistuu henkilöön, joka liikkuu työmaalla. Se tarkistetaan veronumerorekisterin julkisesta tietopalvelusta nimen ja numeron perusteella (laki 473/2021, 5 §) — mitä tunnisteessa pitää näkyä ja kuka sen tarkistaa, kuvaa Veronumero rakennustyömaalla: kuvallinen tunniste ja rekisteri.

Kumpikaan ei korvaa toista.

Neljä asiaa, jotka kannattaa tehdä ennen sopimusta

1. Laske sopimuksen arvo ilman arvonlisäveroa. Alle 9 000 euroa jää lain ulkopuolelle, yli menee sisään.
2. Hanki selvitykset ennen sopimuksen tekemistä, älä ennen työn alkua. Velvollisuus on kytketty sopimuksen tekemiseen.
3. Merkitse selvitysten päivämäärä muistiin. Kolmen kuukauden raja on ehdoton, eikä sitä voi korjata jälkikäteen.
4. Rakentamisessa muista tapaturmavakuutustodistus. Se on 5 a §:n lisävaatimus, jota muilla aloilla ei ole.

---

Tilanne 29. elokuuta 2026. Artikkeli kuvaa oikeustilaa eikä korvaa yksittäistapauksen neuvontaa. Laiminlyöntimaksun ja korotetun laiminlyöntimaksun enimmäis- ja vähimmäismäärää tarkistetaan lain mukaan rahanarvon muutosta vastaavasti kolmivuotiskausittain valtioneuvoston asetuksella; tarkista voimassa olevat määrät ennen kuin siteeraat niitä sopimusneuvottelussa.

Mitä Zirko tekee: ei mitään tilaajavastuuselvityksissä. Zirko ei hae rekisteriotteita eikä verovelkatodistuksia eikä valvo kolmen kuukauden määräaikaa. Otamme aiheen esiin siksi, että 9 000 euron raja ja kolmen kuukauden sääntö ovat kaksi lukua, joilla jokainen aliurakoita teettävä yritys elää.