Rakentamisilmoitukset: 15 000 euroa ja kuukausittain
Urakkatiedot antaa tilaaja, työntekijätiedot päätoteuttaja. Ilmoitus on annettava kohdekuukautta toisena seuraavan kuun 5. päivään mennessä.
Zirko RedaktionJulkaistu: Päivitetty: 4 min lukuaika

Sisältö
Kaksi ilmoitusta, kaksi eri antajaa, sama määräpäivä. Rakentamisen tiedonantovelvollisuus jakautuu siten, että urakkatiedot antaa tilaaja ja työntekijätiedot päätoteuttaja — ja moni yritys on kuukausittain molemmissa rooleissa.
Urakkatiedot: tilaajan ilmoitus
Verotusmenettelystä annetun lain (1558/1995) 15 c §:n 1 momentti:
„Tilaajan on toimitettava kuukausittain Verohallinnolle verovalvontaa varten tarpeelliset yksilöinti- ja yhteystiedot niistä yrityksistä, jotka suorittavat tilaajalle arvonlisäverolain 31 §:n 3 momentin 1 kohdassa tarkoitettua rakentamispalvelua taikka rakennustelineiden pystytys- tai purkutyötä tai jotka vuokraavat tilaajalle työvoimaa edellä mainittuihin tarkoituksiin. Lisäksi tilaajan on toimitettava tiedot toimeksiannon lajista, kestosta ja työmaan sijainnista sekä tilaajan näille yrityksille maksamista vastikkeista."
Raja ja määräpäivä eivät ole laissa vaan Verohallinnon määräyksessä, johon 15 c §:n 3 momentti antaa valtuuden. Verohallinnon ohje sanoo ne suoraan:
„Ilmoita tiedot, kun yksittäisen urakkasopimuksen arvo on yli 15 000 euroa ilman arvonlisäveroa."
ja
„Ilmoita urakkatiedot viimeistään kohdekuukautta toisena seuraavan kuukauden 5. päivänä. Esimerkiksi heinäkuun tiedot pitää ilmoittaa viimeistään syyskuun 5. päivä."
Huomaa, mihin raja kohdistuu: yksittäiseen urakkasopimukseen, ei työmaan kokonaisarvoon eikä kalenterivuoden summaan.
Rajaus 15 c §:n 2 momentissa on sama kuin käännetyssä arvonlisäverovelvollisuudessa: „Mitä 1 momentissa säädetään, ei kuitenkaan sovelleta kiinteistöllä harjoitettavaa erityistä toimintaa palveleviin koneisiin, laitteisiin tai kalusteisiin kohdistuviin palveluihin."
Työntekijätiedot: päätoteuttajan ilmoitus
Velvollisuus koskee samaa pääurakoitsijaa tai päätoteuttajaa, jolla on yhteisellä rakennustyömaalla myös turvallisuusvastuu — ks. Yhteinen rakennustyömaa: kuka vastaa mistä.
15 b §:n 1 momentti:
„Työturvallisuuslain tarkoitetun yhteisen rakennustyömaan pääurakoitsijan tai muun päätoteuttajan on toimitettava kuukausittain Verohallinnolle verovalvontaa varten yhteisellä rakennustyömaalla työskentelevistä työntekijöistä ja itsenäisistä työnsuorittajista samoin kuin työnantajista ja vuokratyönteettäjistä tarpeelliset yksilöinti- ja yhteystiedot sekä tiedot työnantajan kotivaltiosta, työ- ja toimeksiantosuhteen laadusta sekä työskentelyä ja Suomessa oleskelua samoin kuin vakuuttamista koskevat tiedot. Tietoja ei kuitenkaan toimiteta tilapäisesti tavaraa työmaalle kuljettavista henkilöistä."
Ja 2 momentti kertoo, mikä on sinun velvollisuutesi aliurakoitsijana:
„Yhteisellä rakennustyömaalla toimivan yrityksen on toimitettava työmaan pääurakoitsijalle tai muulle päätoteuttajalle työmaalla työskentelevistä työntekijöistään 1 momentissa tarkoitetut tiedot. Itsenäisen työnsuorittajan on annettava itseään koskevat vastaavat tiedot. Tiedot on annettava ennen työskentelyn aloittamista, ja niissä tapahtuneista muutoksista on annettava tieto viipymättä."
Jos työmaalla ei ole pääurakoitsijaa eikä muuta päätoteuttajaa, velvollisuus on rakennuttajalla (15 b § 3 mom.).
Tietojen ja asiakirjojen säilytysaika on kuusi vuotta sen vuoden päättymisestä, jona työmaa valmistui (15 b § 4 mom.).
Yksilöinnissä on oma erityissääntönsä: 23 a §:n mukaan 15 b §:ssä tarkoitettu työntekijä tai itsenäinen työnsuorittaja on yksilöitävä henkilötunnuksella tai syntymäajalla ja veronumerolla — mistä numero muodostuu ja miten se tarkistetaan, kuvaa Veronumero rakennustyömaalla: kuvallinen tunniste ja rekisteri.
Yksityishenkilö rakennuttajana
15 d §:n 1 momentti asettaa oman, kevyemmän velvollisuuden:
„Rakennuttajana olevan luonnollisen henkilön, jonka lukuun rakennusta tai sen osaa rakennetaan tai korjataan taikka maapohjaan kohdistuvaa työtä suoritetaan, on silloin, kun rakennustyö ei liity hänen harjoittamaansa yritystoimintaan, 15 b ja 15 c §:ssä säädetyn tiedonantovelvollisuuden sijasta toimitettava Verohallinnolle verovalvontaa varten tarpeelliset tiedot rakentamistyön suorittaneista työntekijöistä ja yrityksistä yksilöinti- ja yhteystietoineen. Lisäksi hänen on toimitettava tiedot näille maksamistaan palkoista ja muista vastikkeista. Tiedonantovelvollisuus ei koske rakentamista, johon rakentamislain mukaan ei ole haettava rakentamislupaa."
Ja ajankohta on kytketty katselmukseen, ei kuukauteen: „Rakennuttajan on annettava 1 momentissa tarkoitetut tiedot Verohallinnolle ennen rakentamislaissa tarkoitettua rakennuksen käyttöönottoa edeltävää loppukatselmusta."
Käytännössä: omakotirakennuttaja tarvitsee todistuksen ilmoituksen tekemisestä loppukatselmukseen. Urakoitsijan kannattaa varautua siihen, että asiakas kysyy yrityksen tiedot ja maksetut määrät juuri ennen katselmusta.
Laiminlyöntimaksu: kolme porrasta
Verotusmenettelystä annetun lain 22 a §:
| Tilanne | Enintään |
|---|---|
| Vähäinen puutteellisuus tai virhe, jota ei ole korjattu kehotuksesta | 2 000 € |
| Ilmoitus olennaisesti puutteellinen tai virheellinen, tai annettu vasta todistettavasti lähetetyn kehotuksen jälkeen | 5 000 € |
| Tahallaan tai törkeästä huolimattomuudesta olennaisesti väärä ilmoitus tai ilmoitus kokonaan antamatta | 15 000 € |
Yksi suoja on kirjoitettu lakiin nimenomaan päätoteuttajaa varten: „Pääurakoitsijalle tai muulle päätoteuttajalle ei määrätä laiminlyöntimaksua, jos 15 b §:n 1 momentissa tarkoitetut tiedot ovat puutteelliset tai virheelliset 15 b §:n 2 momentissa tarkoitetun työnantajan tai itsenäisen työnsuorittajan laiminlyönnin johdosta ja päätoteuttaja ilmoittaa työnantajan tai itsenäisen työnsuorittajan laiminlyönnistä Verohallinnolle."
Se on syy, miksi päätoteuttaja ilmoittaa laiminlyöjän eteenpäin. Ei kiusallaan, vaan koska se on ainoa tapa välttää oma maksu.
Laiminlyöntimaksu ei ole verotuksessa vähennyskelpoinen meno, ja se tilitetään valtiolle (22 a § viimeinen momentti).
Neljä asiaa, jotka kannattaa vakioida
- Merkitse urakkasopimuksen arvo ilman arvonlisäveroa jo sopimukseen. 15 000 euron raja koskee yksittäistä sopimusta.
- Toimita työntekijätiedot päätoteuttajalle ennen työn alkua, ei ensimmäisen viikon jälkeen. 15 b §:n 2 momentti sanoo „ennen työskentelyn aloittamista".
- Pidä veronumerot ajan tasalla. 23 a § yksilöi työntekijän nimenomaan veronumerolla.
- Muista, että olet usein molemmissa rooleissa. Aliurakoitsijana annat tiedot päätoteuttajalle; omien aliurakoitsijoidesi tilaajana annat urakkatiedot itse — ja silloin sinulla on myös tilaajavastuulain mukainen selvitysvelvollisuus, ks. Tilaajavastuu rakennusalalla: 9 000 euroa ja kolme kuukautta.
---
Tilanne 29. elokuuta 2026. Artikkeli kuvaa oikeustilaa eikä korvaa yksittäistapauksen neuvontaa. Euromääräinen raja ja määräpäivä perustuvat Verohallinnon määräykseen, johon verotusmenettelystä annetun lain 15 b–15 d § antavat valtuuden; tarkista voimassa olevat luvut vero.fi:stä ennen ilmoituskauden alkua.
Mitä Zirko tekee: ei mitään rakentamisilmoituksissa. Zirko ei lähetä urakka- eikä työntekijätietoja Verohallinnolle. Otamme aiheen esiin siksi, että 15 000 euron raja ja määräpäivä ovat lukuja, joita jokainen suomalainen rakennusyrittäjä tarvitsee kuukausittain.

Usein kysyttyä
Kuka antaa urakkatiedot ja mistä summasta alkaen?
Rakennustyön tilaaja. Verohallinnon ohjeen mukaan tiedot ilmoitetaan, kun yksittäisen urakkasopimuksen arvo on yli 15 000 euroa ilman arvonlisäveroa. Velvollisuus perustuu verotusmenettelystä annetun lain (1558/1995) 15 c §:ään: tilaajan on toimitettava kuukausittain Verohallinnolle verovalvontaa varten tarpeelliset yksilöinti- ja yhteystiedot niistä yrityksistä, jotka suorittavat tilaajalle arvonlisäverolaissa tarkoitettua rakentamispalvelua taikka rakennustelineiden pystytys- tai purkutyötä tai jotka vuokraavat tilaajalle työvoimaa näihin tarkoituksiin.
Mihin mennessä tiedot on annettava?
Verohallinnon ohjeen mukaan urakkatiedot ilmoitetaan viimeistään kohdekuukautta toisena seuraavan kuukauden 5. päivänä. Esimerkiksi heinäkuun tiedot on ilmoitettava viimeistään syyskuun 5. päivä.
Kuka antaa työntekijätiedot?
Yhteisen rakennustyömaan pääurakoitsija tai muu päätoteuttaja. Verotusmenettelystä annetun lain 15 b §: sen on toimitettava kuukausittain Verohallinnolle verovalvontaa varten yhteisellä rakennustyömaalla työskentelevistä työntekijöistä ja itsenäisistä työnsuorittajista samoin kuin työnantajista ja vuokratyönteettäjistä tarpeelliset yksilöinti- ja yhteystiedot sekä tiedot työnantajan kotivaltiosta, työ- ja toimeksiantosuhteen laadusta sekä työskentelyä ja Suomessa oleskelua samoin kuin vakuuttamista koskevat tiedot.
Mitä tietoja aliurakoitsijan on annettava päätoteuttajalle?
Verotusmenettelystä annetun lain 15 b §:n 2 momentti: yhteisellä rakennustyömaalla toimivan yrityksen on toimitettava työmaan pääurakoitsijalle tai muulle päätoteuttajalle työmaalla työskentelevistä työntekijöistään 1 momentissa tarkoitetut tiedot, ja itsenäisen työnsuorittajan on annettava itseään koskevat vastaavat tiedot. Tiedot on annettava ennen työskentelyn aloittamista, ja muutoksista on ilmoitettava viipymättä.
Kuinka suuri laiminlyöntimaksu voi olla?
Verotusmenettelystä annetun lain 22 a §:ssä on kolme porrasta: enintään 2 000 euroa, jos ilmoituksessa on vähäinen puutteellisuus tai virhe eikä sitä ole korjattu kehotuksesta; enintään 5 000 euroa, jos ilmoitus on annettu olennaisesti puutteellisena tai virheellisenä taikka vasta todistettavasti lähetetyn kehotuksen jälkeen; ja enintään 15 000 euroa, jos tiedonantovelvollinen on tahallaan tai törkeästä huolimattomuudesta antanut olennaisesti väärän ilmoituksen tai jättänyt sen kokonaan antamatta.
Koskeeko velvollisuus myös yksityishenkilöä rakennuttajana?
Koskee, mutta eri muodossa. Verotusmenettelystä annetun lain 15 d §: rakennuttajana olevan luonnollisen henkilön on silloin, kun rakennustyö ei liity hänen harjoittamaansa yritystoimintaan, toimitettava 15 b ja 15 c §:ssä säädetyn tiedonantovelvollisuuden sijasta Verohallinnolle tiedot rakentamistyön suorittaneista työntekijöistä ja yrityksistä sekä näille maksetuista palkoista ja muista vastikkeista. Tiedot on annettava ennen rakentamislaissa tarkoitettua rakennuksen käyttöönottoa edeltävää loppukatselmusta, eikä velvollisuus koske rakentamista, johon ei ole haettava rakentamislupaa.
Lue lisää
- Toiminimellä laskutus: se lasku, joka ylittää 20 000 euroa
Verovelvollisuus alkaa ylittämisajankohdasta, ei vuoden alusta. Mitä toiminimen laskussa on oltava, mitä ei — ja miten rajan ylittävä lasku jaetaan kahtia.
- Työmaapäiväkirja: mitä merkitään ja mikä pykälä sitä vaatii
Rakentamislaki ei tunne työmaapäiväkirjaa eikä työturvallisuusasetus 205/2009. Vaatimus on YSE 1998:n 75 §:ssä, ja 43 §:n 3 momentti tekee siitä rahaa.
- Kotitalousvähennys 2026: 35 prosenttia työkorvauksesta
Vähennys on enintään 1 600 euroa vuodessa ja omavastuu 150 euroa. Miksi ennakkoperintärekisteri ratkaisee koko asian ja mitkä työt jäävät ulkopuolelle.
- Tilaajavastuu rakennusalalla: 9 000 euroa ja kolme kuukautta
Selvitysvelvollisuus alkaa, kun alihankintasopimuksen arvo ylittää 9 000 euroa ilman arvonlisäveroa. Mitkä selvitykset on hankittava ja kuinka vanhoja ne saavat olla.
Lähteet
- Laki verotusmenettelystä (1558/1995) 15 b §, 15 c §, 15 d § ja 22 a § (tarkistettu: 29. elokuuta 2026)
- Verohallinto — Urakkatiedot (15 000 euron raja ja määräpäivä) (tarkistettu: 29. elokuuta 2026)
- Verohallinto — Rakentamisilmoitukset (tarkistettu: 29. elokuuta 2026)