Työmaapäiväkirja: mitä merkitään ja mikä pykälä sitä vaatii

Työmaapäiväkirjaa ei vaadi laki, vaan sopimus. Sana päiväkirja ei esiinny rakentamislaissa (751/2023) kertaakaan, eikä se esiinny valtioneuvoston asetuksessa rakennustyön turvallisuudesta (205/2009). Vaatimus on YSE 1998:n 75 §:ssä, ja se sitoo silloin kun YSE on liitetty urakkasopimukseen — eli käytännössä lähes aina.

Tästä ei seuraa, että päiväkirja olisi vapaaehtoinen. Seuraa päinvastainen: koska velvoite on sopimusehto, sen laiminlyönti ei näy sakkona vaan laskussa, joka jää saamatta.

Se yksi momentti, joka tekee päiväkirjasta rahaa

YSE 1998:n 43 §:n 2 momentti on tiukka: ”Muutosta ei saa ryhtyä toteuttamaan ennenkuin sen sisällöstä ja vaikutuksesta urakkaan on kirjallisesti sovittu.” Työmaalla se ei aina toimi, ja YSE tietää sen. Seuraava momentti antaa ainoan poikkeuksen — ja määrää samalla, mihin poikkeus kirjataan:

”Edellisen momentin estämättä pienistä ja kiireellisistä muutoksista voi ilman kirjallista sopimusta antaa määräyksen tilaajan 59 §:n 4. momentissa mainitulla tavalla asianmukaisesti valtuuttama henkilö. Määräys on merkittävä työmaapäiväkirjaan. Muutoksen vaikutuksesta urakkahintaan on niin pian kuin mahdollista kirjallisesti sovittava.” — YSE 1998, 43 §:n 3 momentti

Lue se kahdesti. Kun valvoja sanoo torstaina kello kahdelta, että väliseinä siirretään kaksikymmentä senttiä, työmaapäiväkirja on se paikka, jossa määräys on olemassa, kunnes hinnasta on sovittu kirjallisesti. Jos merkintää ei ole, tilanne on kolmen kuukauden kuluttua tämä: työ on tehty, kirjallista sopimusta ei ole, ja se toinen kertoo asiasta toisin. Kiinteän hinnan urakassa tämä on tavallisin tapa menettää rahaa — kiinteä hinta sitoo siihen asti, mihin tarjouksen laajuus on rajattu.

Huomaa myös, kuka määräyksen saa antaa. 59 §:n 3 momentin mukaan rakennussuunnitelmien muuttamista koskevia tahdonilmaisuja saavat antaa vain ne henkilöt, jotka on nimenomaan tätä tehtävää varten urakoitsijalle ilmoitettu — eikä ”tilaajan tai rakennuttajan palveluksessa olevalla henkilöllä ole asemansa perusteella ilman erityistä valtuutusta oikeutta antaa tällaista määräystä.” Siksi päiväkirjamerkintään kuuluu nimi, ei ammattinimike.

Kolme asiakirjaa, jotka menevät jatkuvasti sekaisin

Työmaalla puhutaan päiväkirjasta silloinkin, kun tarkoitetaan jotain aivan muuta. Ne ovat kolme eri asiakirjaa, joilla on kolme eri vastaanottajaa ja kolme eri perustetta:

Sekaannus on kallis kahteen suuntaan. Urakoitsija, joka pitää huolellista päiväkirjaa, luulee hoitaneensa tarkastusasiakirjan — ja loppukatselmus siirtyy, koska rakentamislain 122 §:n 2 momentin 4 kohta edellyttää, että tarkastusasiakirjaan on tehty 118 §:ssä edellytetyt merkinnät ja että yhteenveto on toimitettu rakennusvalvontaviranomaiselle. Toiseen suuntaan: urakoitsija, jolla on viranomaisen hyväksymä tarkastusasiakirja, ei silti ole kirjannut sitä torstain määräystä mihinkään, joka koskee tilaajaa.

Mitä päiväkirjaan merkitään — pykälä sanoo vähän, lomake paljon

YSE 1998:n 75 §:n 1 momentti vaatii vain, että päiväkirjaan ”päivittäin merkitään työtä koskevat tiedot ja tapahtumat”. Sisältöluettelo tulee muualta: 2 momentin mukaan päiväkirjaan on pyydettäessä merkittävä tilaajan, viranomaisen ja kenen tahansa työmaan urakoitsijan, asiantuntijan tai tavarantoimittajan esittämä huomautus, ja 3 momentti velvoittaa päiväkirjan pitäjän osoittamaan kuittauksella tai muulla tavalla, että muulle osapuolelle osoitettu huomautus on saatettu tämän tiedoksi.

Käytännössä vakiintunut sisältö on tämä, ja jokainen rivi on siellä siksi, että joku on kerran menettänyt sen puuttumisen takia rahaa:

• Päivämäärä ja työvuoro. Ei ”viikolla 39”.
• Vahvuus. Kuka oli työmaalla ja missä tehtävässä. Nimilistalla on toinenkin käyttö — työmaalla liikkuvan tunnisteessa on oltava veronumero, ja se on tarkistettavissa julkisesta rekisteristä.
• Sääolosuhteet. Lämpötila ja keli, aamulla ja iltapäivällä. Pakkasraja on se, jonka perusteella keskeytys myöhemmin joko hyväksytään tai ei.
• Tehdyt työt kohteittain. ”Laatoitus, kerros kaksi, huoneet 3–6” on tarkistettavissa, ”laatoitustöitä” ei ole.
• Materiaalitoimitukset lähetenumeroineen.
• Koneet ja niiden seisonta-ajat.
• Poikkeamat, odotusajat ja annetut määräykset nimineen ja kellonaikoineen.
• Mittaukset ennen peittämistä. YSE 1998:n 67 § vaatii, että määrien selvittämiseksi tarpeelliset mittaukset tehdään molempien sopijapuolten läsnä ollessa, ellei toisin sovita — ja että urakoitsija ilmoittaa mittauksen tarpeellisuudesta riittävän ajoissa.

Sisällölle on myös valmis lomake, ja sen olemassaolo kertoo jotakin markkinasta: Rakennustieto myy työmaapäiväkirjaa Ratu 5008 -lomakkeena, A4, kolmiosainen itsejäljentävä nide, 25 kappaletta, hinta 25,10 euroa (20,00 euroa ilman arvonlisäveroa; tarkistettu 24.9.2026). Tuotekuvaus viittaa suoraan YSE 1998:n 75 §:ään. Kolmiosaisuuden logiikka on juuri 75 §:n 4 momentti: yksi kappale jää niteeseen, yksi menee valvojalle, yksi toimistoon.

Päiväkirjamerkintä ei ole kirjallinen ilmoitus

Tämä on se kohta, jossa hyvinkin pidetty päiväkirja ei riitä, ja se kannattaa lukea hitaasti. YSE 1998:n 23 §:n 1 momentti:

”Mikäli työt pysähtyvät tai ilmaantuu muu sellainen syy, jonka johdosta urakoitsija katsoo, että hänellä on oikeus saada urakka-aikaan pidennystä tai kustannusten korvausta, hänen tulee välittömästi ilmoittaa tästä tilaajalle kirjallisesti uhalla, että hän muussa tapauksessa menettää oikeutensa näihin.”

Päiväkirja näyttää toteen, mitä tapahtui ja milloin. Vaatimuksen esittäminen on toinen toimi, ja se tehdään kirjallisesti tilaajalle. Yksi poikkeus on kirjattu 66 §:n 2 momenttiin: työmaakokouksessa tehty, pöytäkirjaan otettu huomautus tai ilmoitus, joka muutoin olisi tehtävä kirjallisesti, katsotaan mainitunlaista kirjallista ilmoitusta vastaavaksi. Työmaakokous on siis paikka, jossa merkintä korvaa kirjeen — päiväkirja ei ole.

Käytännön järjestys on siksi tämä: merkintä päiväkirjaan samana päivänä, sähköposti tilaajalle samana tai seuraavana päivänä, ja sama asia työmaakokouksen esityslistalle. Kolme kertaa sama tieto, kolmella eri tarkoituksella.

Kuluttajatyömaalla päiväkirja on eri asia

YSE 1998 on yritysten välinen sopimusehdosto. Kun asiakkaana on kuluttaja, YSE:ä ei yleensä ole liitetty sopimukseen eikä 75 § siis sido. Päiväkirja kannattaa silti pitää, mutta eri syystä: kuluttajaurakassa riita koskee tavallisesti sitä, sovittiinko lisätyöstä ja mitä sen piti maksaa. Päivätty merkintä ja asiakkaan kuittaus kuvasta puhelimessa ovat siinä paras käytettävissä oleva näyttö — ja kuluttajalle annetun hinta-arvion ylittämiselle on oma rajansa, jota merkinnät eivät poista.

Yhteisellä työmaalla päiväkirja ei korvaa turvallisuuskirjauksia

Vna 205/2009:n 16 § vaatii, että rakennustyömaalla tehdään ainakin kerran viikossa kunnossapitotarkastus, jossa tarkastetaan muun muassa työmaan ja työkohteiden yleisjärjestys, putoamissuojaus, valaistus, rakennustyön aikainen sähköistys, nosturit, henkilönostimet, nostoapuvälineet, rakennussahat, telineet, kulkutiet sekä maan ja kaivantojen sortumavaaran estäminen. Saman asetuksen 17 § määrää, kuka tarkastukset tekee ja että niistä pidetään pöytäkirjaa; työntekijöiden keskuudestaan valitsemalle edustajalle on varattava tilaisuus olla mukana.

Tämä on oma kirjausketjunsa eikä se kulje päiväkirjan sisällä. Kun samalla työmaalla toimii useampi työnantaja, vastuut jakautuvat pääasiallista määräysvaltaa käyttävän työnantajan ja muiden kesken työturvallisuuslain mukaisesti, ja turvallisuuskirjaukset seuraavat sitä jakoa, eivät urakkasopimusta.

Yksi merkintä, sanasta sanaan

Näin näyttää 43 §:n 3 momentin edellyttämä merkintä, kun valvoja on käskenyt siirtää lattiakaivon kesken kylpyhuoneremontin:

24.9.2026, klo 14.10 — muutostyömääräys
Määräyksen antoi: Jarmo Nieminen, tilaajan valvoja
(valtuutus ilmoitettu urakkasopimuksen liitteessä 3)

Sisältö: lattiakaivo siirretään 40 cm itään, koska vanha
viemärilinja kulkee eri kohdassa kuin piirustuksessa 02-A.
Purku ja uusi läpivienti tehdään 25.9. aamupäivällä.

Arvioitu vaikutus: n. 6 h työtä + 1 kpl korokerengas.
Vaikutus urakkahintaan sovitaan erikseen kirjallisesti
(YSE 43 § 3 mom.). Urakka-aikaan ei arvioitua vaikutusta.

Merkinnän teki: Anni Laakso, työnjohtaja
Valvojan kuittaus: ____________________

Neljä asiaa tekee tästä merkinnästä käyttökelpoisen, ja jokainen puuttuu tavallisesta päiväkirjariviltä. Kellonaika ja nimi — ei ammattinimike, koska 59 §:n 3 momentti sitoo määräysvallan nimettyyn henkilöön. Viittaus piirustukseen, jotta myöhemmin näkyy, mihin nähden muutettiin. Nimenomainen maininta siitä, että hinnasta sovitaan erikseen — se osoittaa, ettei merkintää ole tarkoitettu sopimukseksi hinnasta, jolloin sitä ei myöhemmin voi lukea sellaisena vastapuolen eduksi. Ja kuittausrivi, koska 75 §:n 4 momentti vaatii päiväkirjan esittämistä valvojalle.

Merkintä ei silti korvaa 23 §:n 1 momentin kirjallista ilmoitusta. Sama teksti menee samana tai seuraavana päivänä sähköpostilla tilaajalle, otsikolla, josta näkyy, että kyseessä on vaatimus — ei tiedoksianto.

---

Tilanne 24. syyskuuta 2026. Artikkeli kuvaa sopimusehtoja ja voimassa olevaa lainsäädäntöä eikä korvaa sopimuskohtaista oikeudellista arviota. YSE 1998 sitoo vain siltä osin kuin se on liitetty urakkasopimukseen, ja siihen voidaan poiketa urakkasopimuksen ja urakkaohjelman ehdoilla — tarkista aina oman sopimuksesi asiakirjajärjestys (YSE 1998, 1 §) ennen kuin nojaat 43 §:n tai 23 §:n määräaikoihin. Rakentamislain 118 §:n nojalla tarkastusasiakirjan sisällöstä voidaan antaa tarkempia säännöksiä ympäristöministeriön asetuksella; tarkista voimassa oleva asetus ennen loppukatselmusta.

Mitä Zirko tekee: raporttipohjissa on vakiopohja nimeltä Työmaapäiväkirja, ja se kootaan osioista — yleiset tiedot päivämäärineen ja suorituspaikkoineen, sääolosuhteet, työntekijät päivineen ja kuvauksineen, työsuoritukset, materiaali, laitteet, erityiset tapahtumat, kuvat ja allekirjoitukset urakoitsijalle ja tilaajalle. Päiväkirja kirjoitetaan projektin kohdalla puhelimella työmaalla, tilaaja allekirjoittaa sormella näytölle, ja valmis raportti jää projektin Raportit-välilehdelle, josta toimisto liittää sen PDF-tiedostona asiakirjaan. Mitä Zirko ei tee: se ei päätä, mikä merkintä on 43 §:n 3 momentin tarkoittama määräys ja mikä pelkkä muistiinpano, eikä se lähetä 23 §:n 1 momentin mukaista kirjallista ilmoitusta puolestasi. Molemmat ovat sinun ratkaisujasi, ja molemmat tehdään samana päivänä.